Aina kuulee puhuttavan ruuhkavuosista. En ole aiemmin kokenut eläväni ruuhkavuosia, mutta nyt voin sanoa, että todellakin tiedän mitä ruuhkavuosilla tarkoitetaan! Kesä meni vielä kivasti lomaillen, mutta nyt kun syksy on tullut ja arki on lähtenyt käyntiin niin kiirettä pitää.

Lukalla alkoi elokuussa koulu ja Oliverilla eskari, joten muutoksia meidän perheessä on riittänyt. Koulu ja eskari on kummallakin lähtenyt hyvin käyntiin ja pojat ovat kovasti tykänneet siellä olla. Parasta äitiyslomassa on Kasperin lisäksi se, että saan olla kotona juuri nyt, kun koulutaival alkoi.

Kasperilla on tänään ikää tasan 4 kuukautta. Painoa ja pituutta tulee tasaiseen tahtiin ja kohta menee jo 7kg rikki. Kasper kääntyi ensimmäisen kerran vatsalta selälleen vähän reilu 3kk ikäisenä. Selältä vatsalleen hän ei vielä käänny, mutta kyljeltä toiselle hän menee siihen tahtiin, että varmasti kääntyy aivan kohta. Omat sormet ovat suurta herkkua ja muutenkin kaikki menee suuhun. Jokeltelua tulee paljon ja uusimpana juttuna on kirkuminen. Leluihin tartutaan tiukasti kiinni ja varsinkin tutti saa kyytiä. On uskomatonta miten nopeasti aika menee. Tuntuu, että ihan hetki sitten Kasper vasta syntyi.

Kolmen lapsen kanssa kalenteri täyttyy aikamoista vauhtia, eikä mitään menoja voi sopia ilman, että tarkastaa kalenterista. Viiden ihmisen menojen sovittaminen on välillä melko haasteellista ja toisinaan päivät saattavat olla yhtä ravaamista paikasta toiseen, varsinkin jos aikatauluun tulee äkillinen muutos. Aktivoin myös salikorttini muutama viikko sitten ja olen yrittänyt päästä salille / jumppaan kaksi kertaa viikossa. Tähän asti homma on ainakin toiminut. Olen myös oppinut arvostamaan viikonloppuja aivan uudella tavalla. Kun on koko viikon juossut hoitamassa asioita, on ihanaa kun saa viikonlopun vaan olla ja maata, jos itse niin haluaa. Pyrin aina siihen, että viikossa olisi vähintään yksi päivä jolloin ei ole mitään ylimääräisiä menoja.

Tärkeää on muistaa kiireen keskellä välillä pysähtyä ja tehdä asioita joista nauttii. Viime viikolla kävimme koko perheen kesken lenkillä Porin metsässä. Pojille napattiin mukaan ämpärit johon he keräsivät marjoja. Kasper nukkui tyytyväisenä vanuissa ja koirat saivat haistella metsän hajuja. Lähteminen lenkille oli yhtä kaaosta, mutta loppujen lopuksi meillä oli kiva koko perheen yhteinen hetki.

~Susa