Avainsana: lapset

Pitkä viikonloppu

- Susa Leave a comment

En ole tottunut juurikaan viikonloppuvapaisiin, saati sitten siihen, että olisi kolmen päivän vapaat putkeen. Perjantaina olin aamuvuorossa, josta alkoi vapaa viikonloppu. Vapaata olisi vielä huomenna ja tiistainakin menen vasta iltavuoroon. Tämä tuntuu melkein minilomalta.

Torstaina leivottiin poikien kanssa tämän vuoden ensimmäiset piparkakut, kun pakkasessa oli vielä viime joulun jäljiltä yksi paketti piparitaikinaa. Bongasin netistä myös paljon hehkutettujen piparimokkapalojen reseptin ja perjantaina tuli sitten leivottua niitä. Olivat kyllä hyviä ja pojatkin tykkäsivät.

PIPARIMOKKAPALAT (alkuperäinen ohje täältä)

TAIKINA:
200 g voita
145 g tummaa suklaata
6 dl gluteenitonta jauhoseosta
1 dl kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
2 tl piparkakkumaustetta
3 kananmunaa
4 dl sokeria
2 dl maitoa
100 g pakastepiparitaikinaa (gluteenitonta)

KUORRUTUS:
500 g tomusokeria
n. 1 dl vahvaa kahvia
2 tl piparkakkumaustetta

OHJE:
Rouhi suklaa. Sulata voi kattilassa ja nosta pois levyltä. Lisää joukkoon suklaarouhe ja sekoita tasaiseksi. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Yhdistä kulhossa jauhot, kaakaojauhe, leivinjauhe ja piparkakkumauste. Lisää kuivat aineet, maito ja voi-suklaaseos muna-sokerivaahdon joukkoon muutamassa erässä. Sekoita massa tasaiseksi ja kaada pellille leivinpaperin päälle. Pilko jäinen piparitaikina kuutioiksi ja ripottele taikinan päälle. Tasoita pinta nuolijalla niin, että piparipalat uppoavat taikinaan. Paista uunissa 200°C n. 20-25 minuuttia. Anna pohjan jäähtyä ja valmista sen jälkeen kuorrutus. Yhdistä kulhossa tomusokeri ja piparkakkumauste. Lisää joukkoon kahvi pikkuhiljaa koko ajan sekoittaen, kunnes kuorrute on sopivan löysää. Levitä kuorrute pohjan päälle ja koristele halutessasi piparkakuilla.

Perjantai meni ihan kotosalla ja illalla puri vielä pieni siivouskärpänen ja aloinkin vielä seitsemän aikaan imuroimaan. Miehen isä kävi myös perjantaina laittamassa vielä viimeiset tapetit paikalleen poikien huoneeseen. Ensi viikolla olisi tarkoitus vaihtaa laminaatit, sen jälkeen puuttuu enää listat ja sitten olisi vihdoin valmista. Vähän on ollut turhauttavaa, kun ei ole pystynyt kunnolla siivoamaan kun on makuuhuone ja olohuone täynnä tavaraa. Sitten kun remontti on valmis, niin pääsee vihdoin tekemään kunnon joulusiivouksen.

Tänään kävin Jyskissä hakemassa uudet paneeliverhot. Käytiin poikien kanssa lauantaina katsomassa isomummoa (omaa mummoani), joka oli Jyskistä ostanut 10 eurolla verhot joihin ihastuin. Pakko se oli sitten lähteä hakemaan samanlaiset. Katsoin Jyskissä samalla vahakankaita, sillä meidän on jo useita viikkoja pitänyt ostaa keittiöön uusi vahakangas. Mulla ei tietenkään ollut pöydän mittoja missään ylhäällä, joten en sitten viitsinyt ostaa vahakangasta. Jyskiltä lähdettiin ajelemaan mun äidin luokse Huittisiin. Siellä sitten pienen netin selailun jälkeen löysin pöydän mitat. Päätettiin kotiin päin lähtiessä käydä siinä Huittisten Jyskissä, jos sieltä löytyisi samaa vahakangasta. Ei siellä tietenkään sitten ollut juuri sitä vahakangasta, jonka olisin halunnut. Olin jo lähdössä kaupasta ulos, kun sattumalta silmiini osui valotaulu, josta olen jonkin aikaa haaveillut. Se oli tarjouksessa 6,50e, joten pakkohan se oli sitten ostaa. Kotimatkalla poikettiin sitten vielä Porin Jyskissä ostamassa se vahakangas. Jos nyt ei tarvitsisi hetkeen enää Jyskiin mennä. Remontti meillä on vielä vaiheessa, mutta siitä huolimatta laitoin jo hiukan joulujuttuja keittiöön. Saisi edes vähän sitä joulufiilistä aikaiseksi.

Lauantaina vietettiin poikien kanssa laatuaikaa. Mies oli lauantaina käytännössä koko päivän töissä, joten sain viettää päivän poikien kanssa kolmistaan. Pojat pääsivät ensimmäistä kertaa Porin teatteriin, kun mentiin katsomaan kehuttu Peppi Pitkätossu. Edellisenä kesänä käytiin kesäteatterissa koko perhe katsomassa Risto Räppääjää ja silloin pojat eivät oikein tahtoneet keskittyä kunnolla. Vähän mua jännitti, että miten meillä menee, mutta meillä meni oikein kivasti. Pojat jaksoivat keskittyä tosi hyvin ja näytelmä oli oikeasti aika hyvä. Pojat tykkäsivät kun oli pari tosi hauskaa kohtaa, jossa yleisöäkin nauratti. Teatterin jälkeen mentiin vielä Rossoon syömään ja siellä alkoi poikien väsymys nostaa päätään. Päätettiin kuitenkin mennä siitä vielä isomummoa moikkaamaan. Melkein kuusi tuntia oltiin poikien kanssa reissussa, joten siihen nähden meni kyllä tosi kivasti. Illalla tuli myös hyvin uni, kun koko päivä oltiin touhuttu.

Huomenna olisi vielä vapaata ja Lukalla aamulla eskaria, joten saan olla neljä tuntia Oliverin kanssa kaksin. Saas nähdä mitä me keksitään. Pari ideaa olisi valmiina, mutta katsotaan huomenna mihin päädytään.

~Susa

Motivaation puutetta

- Susa Leave a comment

Blogissa on viime aikoina elelty hiljaiseloa. Vappuna tuli lasten kanssa leivottua donitseja ja herkkuputki jäi pahemman kerran päälle. Salilla on tullut käytyä, mutta ruokailujen kanssa on oltu ihan hukassa. Onneksi kroppa on jo hiukan tottunut terveellisempiin elämäntapoihin ja herkut eivät ihan loputtomiin asti maistuneet, vaan kroppa alkoi selvästi kaivata laadukkaampaa ruokaa. Eilen illalla olin jo asennoitunut syömään suklaata, mutta lopulta söin iltapalaksi maitorahkan. Hetken aikaa jaksaa herkkuja syödä, mutta sitten tulee jotenkin niin tunkkainen ja vetämätön olo, ettei enää tee mieli herkutella. Toivottavasti tämä oli vain hetkellinen notkahdus. Nyt olo on ainakin sellainen, että herkut saavat taas jäädä ruokavaliosta pois.

Juoksemista olen taas aloitellut uudestaan. Ulos asti en ole juoksemaan vielä ehtinyt, mutta salilla on muutaman kerran tullut juostua 2,5km 20 minuuttiin. Helatorstaina olisi edessä Kevätkirmaus. Osallistun nyt kolmatta kertaa. Ensimmäisenä vuonna juoksin kevyesti 5km ja tuntui, että olisin voinut juosta lenkin vielä uudestaan. Viime vuonna olin aivan lopussa. Yritin kyllä juosta, mutta suurimman osan matkasta menin kävellen. Kunto ei vaan millään riittänyt. Tänä vuonna olisi tavoitteena taas juosta koko 5km matka, mutta vähän jännittää, että jaksanko koko matkan. Voi olla, ettei ihan 5km mene vielä kerralla. Se nähdään sitten torstaina.

Perjantaina meidän piti lähteä koko perheen voimin tivoliin, mutta mies joutuikin iltavuoroon. Onneksi työkaverini lähti seuraksi, niin ei yksin tarvinut lähteä lasten kanssa. Pojat eivät ole aiemmin olleet tivolissa ja he tykkäsivät kovasti. He olisivat tahtoneet hurjiinkin laitteisiin ja jouduin heille hiukan selittelemäänkin mikseivät he voineet mennä. Taisi äitiä pelottaa enemmän kuin lapsia.

Eniten tällä hetkellä iloitsen siitä, että meidän kohta kolme kuukautta kestänyt makuuhuoneremontti alkaa vihdoin olla valmis. Viikko tai pari ja sitten päästään viimein olohuoneesta takaisin makuuhuoneeseen. Laajempaa postausta remontista kirjoittelen sitten, kun makuuhuone on täysin valmis. Innolla jo odotan, että pääsen sisustamaan. En ole koskaan ollut mikään innokas sisustaja, mutta nyt kun pojat alkavat olla jo sen verran isoja, ettei tarvitse pelätä kaiken menevän rikki niin sisustus on alkanut kiinnostaa.

~Susa

Vapaa viikonloppu

- Susa Leave a comment

Minulla oli tämän vuoden ensimmäinen vapaa viikonloppu, jos lomaa ei lasketa. Olen niin tottunut olemaan viikonloput töissä, että hämmennyin totaalisesti. Mitä viikonloppuna oikein tekisi? Jos hengailisin vain kotona, viikonloppu menisi tavallaan hukkaan, koska silloin se olisi kuin mikä tahansa muu vapaa. Aivan samanlainen kuin arkivapaani yleensäkin. Pakkohan sitä olisi jotakin tehdä.

Perjantaina lähdin sitten siskojeni kanssa Amarilloon syömään ja hiukan juomaankin. Toinen siskoni lähti jo Amarillolta, mutta toisen kanssa ilta jatkui vielä yökerhoon. En juo kovinkaan usein, yleensä muutaman kerran vuodessa ja silloinkin vain muutaman. Krapulaa minulle ei tule, koska osaan tunnistaa rajani juodessa. Kun osaa lopettaa tietystä pisteessä, ei seuraavana aamuna tule huonoa oloa. Olo on korkeintaan normaalia väsyneempi ja nukuttua tulee hiukan pidempään. Itselläni olisi ollut fiilistä jatkaa iltaa vielä pidempäänkin, mutta lähdimme kuitenkin puoli 2 jälkeen kotiin. Kotona katselin vielä telkkaria ja nukkumaan menin vasta kolmen maissa yöllä.

Karitsaa, bataattilohkoja ja blue cheese-dippiä.
Gluteeniton suklaabrownie, salted caramel-jäätelöä ja suklaakastiketta.

Lauantaina väsytti ja nukuinkin pitkään. Iltapäivällä lähdin lasten kanssa äitini luokse miehen mennessä iltavuoroon. Ulkona oli niin ihana ja keväinen, melkein jopa kesäinen ilma. Harmittaa, että järjestelmäkamera jäi kotiin, sillä olisi varmasti saanut hienoja ulkokuvia. Tätä ihanan keväistä päivää vietimme ulkoilemalla ja grillaamalla. Mikään ei voita kevään ensimmäistä grillauskertaa, linnut laulaa, aurinko paistaa ja grillin tuoksu tuo kesän mieleen.

Grillattua kanaa ja kassleria, salaattia ja maissia. Vain grillatut sienet puuttuivat. Lapsetkin söivät kiltisti grillattuja leipiä ja makkaraa. Itse en ole koskaan pahemmin makkarasta välittänyt. Juustomakkaraa tulee joskus syötyä, mutta mielummin syön vaikka kanaa tai possua.

Mehusta nauttimassa.

Sunnuntai alkoi aamupalalla ja sen jälkeisellä BodyStep -tunnilla. Ihan ei kulkenut jumppa halutulla teholla, vaan huomasi kyllä, että viikonloppuna oli herkuteltu. Oli niin ihanaa, kun kerrankin ei tarvinut stepin jälkeen kiireellä alkaa valmistautua töihin vaan sai mennä ottamaan päiväunet! Iltapäivällä oli vielä kevään viimeinen Lasten Liikuntamaa -tapahtuma. Eipä olla sielläkään montaa kertaa oltu, koska yleensä olen aina töissä. Mies pääsi sopivasti kolmelta töistä, joten päästiin koko perhe sinne touhuamaan.

Liikuntamaan jälkeen mentiin vielä Rossoon pitsoille. Lisäksi viikonlopun aikana tuli syötyä suklaata, sipsiä ja karjalanpiirakoita. En kuitenkaan tuntenut huonoa omaatuntoa tästä, vaan jollakin tapaa koin herkuttelun ihan sallituksi ja tankkaamisen jopa hiukan tarpeelliseksi. Huono ja väsynyt olo tuli toki hetkittäin. Toisaalta se on vaan hyvä, koska silloin muistaa, että miksi tätä tekee. Joskus on ok herkutella ja ehkä vähän jopa kärsiä siitä. En kuitenkaan voisi kuvitella, että söisin joka päivä niin kuin nyt viikonloppuna. Kärsisin joka päivä laiskuudesta ja vetämättömästä olosta. Ei todellakaan, siihen en aio palata. Nyt onkin ihanaa taas palata arkeen ja huomata, että kroppakin kaipaa jo terveellistä ravintoa.

~Susa

Saliohjelmat testissä

- Susa Leave a comment

Tänään on touhuttu oikein kunnolla. Aamupäivä meni poikien kanssa HopLopissa. Uskaltauduin jopa ottamaan järjestelmäkameran mukaan matkaan. Kovin montaa hyvää kuvaa ei tullut, mutta sen osasin arvata. Meidän pojat ei paljoa paikoillaan pysy! Tuskin HopLopissa pysyy kovin moni muukaan. Kaikista hauskinta oli kasata palikoista este liukumäen päähän ja sen jälkeen laskea mäki alas törmäten täysillä esteeseen.

Iltapäivällä lähdin metsästämään uusia housuja ja salikenkiä. Minulla on tähän asti ollut H&M:n farkut kokoa 40. Nyt ne ovat jääneet hieman löysiksi ja menin kokeilemaan kokoa 38. Ne menivät kyllä jalkaan, mutta eivät mahtuneet kiinni. Onneksi löysin New Yorkerista parit housut tähän hätään. Seuraava tavoite onkin mahtua niihin H&M:n 38 kokoisiin farkkuihin. Matkaan tarttui myös uudet salikengät. Niitä onkin kaivattu. Vanhat ovat loppuunkulutetut, eikä niissä ole tukea juuri lainkaan. Uudet kengät löytyivät TopSportista. Päädyin myyjän suosittelemana Niken Air Zoom Dynamic Training kenkiin. Kengät pääsivät heti testiin, kun suuntasin salille kokeilemaan yläkroppa-treeniä. Jalkapäivä olisi ollut parempi vaihtoehto, mutta aina ei voi onnistaa. Ensituntumalta kengät ovat todella hyvät. Antavat mukavasti tukea ja pohja on kivan joustava.

Mennäänpä sitten itse asiaan, eli niihin saliohjelmiin! Nyt on molemmat testattu. Viime viikolla jalat+vatsat ja tänään yläkroppa. Molempiin olen tosi tyytyväinen. Ainoa mitä jäin vanhasta ohjelmasta kaipaamaan on luistelijapotku pidolla. Jotenkin tykästyin kovasti tähän liikkeeseen. Uudet ohjelmat ovat tässä:

JALAT + VATSAT
1. Smith-kyykky
2. Yhden jalan prässi
3. Reiden koukistus
4. Kurkotusrutistukset puolipallolla
5. Jalkojen nostot matolla vuorojaloin
6. Kurkotukset vinottain

Smith-kyykky oli kiva. En ole ennen salilla kyykännyt ellei ihan peruskyykkyjä ilman mitään laitteita lasketa mukaan. Jalkaprässi on tuttu ja siihen sai aivan uudenlaisen twistin tekemällä sen yhdellä jalalla. Mukavasti sai tuntuman pakaraankin. Reiden koukistus laitteella oli valmiiksi tuttu, vaikka se ei ole saliohjelmaani ennen kuulunut. Kurkotusrutistukset puolipallolla oli aivan uusi juttu. Elikkä mentiin pallon päälle makaamaan ja otettiin kiekkopaino mukaan. Paino ojennettiin käsillä kohti kattoa ja sitten tehtiin pieniä rutistuksia. Sain hien pintaan melkein heti. Sama homma jalkojen nostoissa, kiekkopaino nostettiin käsillä ylös ja pidettiin siellä. Tämä auttoi hyvin pitämään selän kiinni lattiassa samalla kun teki jalkojen nostoja. Lopuksi tehtiin vielä kurkotuksia vinottain, eli samalla nostettiin oikea jalka ja vasen käsi ja toisinpäin. Tässä tulee hyvin aktivoitua vinot vatsalihakset.

YLÄKROPPA
1. Penkki käsipainoilla
2. Pystypunnerrus käsipainoilla
3. Vipunostot sivuille käsipainoilla
4. Alatalja
5. Ylätalja lapiokahvalla
6. Ojentajat narulla

Penkki käsipainoilla oli uusi juttu. En ole ikinä tehnyt mitään käsipaino-liikkeitä penkillä maaten. Penkille siis selälleen makaamaan ja siitä nostelemaan painoja kohti kattoa. Pystypunnerrus käsipainoilla oli vanhassa ohjelmassani vuorokäsin, nyt ne tehdään samanaikaisesti. Vipunostot sivuille käsipainoilla otettiin mukaan koska yksi tavoitteeni on saada olkapäitä treenatumman näköisiksi. Alataljaa en ollut koskaan kokeillut, kiva perusliike. Ylätaljaa on tullut tehtyä, nyt uutena juttuna otettiin käyttöön lapiokahva. Tuli aivan uudenlainen tuntuma tähänkin liikkeeseen. Lopuksi vielä ojentajapunnerrus narulla mikä tämäkin oli entuudestaan tuttu.

Näitä lähdetään nyt salilla vuorotellen treenaamaan. Tavoitteena olisi 2krt/vk sali ja 1krt/vk jumppa. Huomenna edessä olisi myös elämäni ensimmäinen spinning-tunti.

~Susa

Saliohjelma ja legojen rakentelua

- Susa Leave a comment

Tänään päivällä kävin salilla pt:n kanssa uuden saliohjelman läpi ja katsottiin tekniikat kuntoon. Vanha saliohjelmani on yksijakoinen ja ainakin kaksi vuotta vanha. Uusi ohjelma on kaksijakoinen, ensimmäisessä jalat ja keskivartalo, toisessa yläkroppa. Innolla odotan, että pääsee kunnolla treenaamaan uutta ohjelmaa. Tarkemmat tiedot saliohjelmista annan sitten kun kumpikin on testattu, todennäköisesti ensi viikolla.

Iltapäivällä kävin lasten kanssa ostamassa Minecraft Legoja. Pojat ovat jo pidemmän aikaa olleet kovin kiinnostuneita Minecraftista. Sitä pelataan tietokoneella ja pleikkarilla ja Minecraft videoita katsotaan Youtubesta. Itse en pelistä juurikaan ymmärrä, mutta legoja rakentelen poikien kanssa mielelläni. Tämä oli siis mieluinen ostos, sekä minulle, että pojille. Kolme eri kauppaa täytyi käydä tutkimassa ennen kuin kyseinen legopaketti viimein löytyi. Tältä se näyttää:

Tämä on todella monikäyttöinen, siitä iso plussa! Paketista paljastui viisi erilaista pussia ja viisi ohjekirjaa, yksi jokaiselle pussille. Jokaisesta pussista pystyy rakentamaan kolme erilaista tekelettä. Eli yhteensä paketista saa rakennettua jopa 15 eri versiota. Kysyin pojilta, että mistä pussista he haluaisivat aloittaa. Siihen vanhempi tokaisi, että tehdään järjestyksessä ja aloitetaan ykkösestä. Avattiin ensimmäinen pussi ja ohjekirjasta pojat saivat valita mikä kolmesta vaihtoehdosta rakennettaisiin. Rakennustyön hoidin pääosin minä, pojat antoivat legoja minulle ja laittoivat joitakin niistä ohjeeni mukaan paikalleen.

Ensimmäisestä pussista rakennettiin torni ja toisesta alusta ja jonkin sortin puu, sekä hevonen. Aika kului yllättävän nopeasti rakennellessa. Yllätyin siitäkin kuinka hyvin pojat jaksoivat keskittyä.

Nuorempi poikani Oliver keskittyi esittelemään legoja ja vanhempi poikani Luka tutkaili innoissaan ohjeita ja katseli mitä seuraavaksi rakennettaisiin.

Tämän illan aikana saimme rakennettua ensimmäiset kaksi pussia. Olisimme varmasti rakentaneet enemmänkin, mutta poikien nukkumaanmenoaika lähestyi ikävästi. Tiedän ainakin mikä odottaa minua huomenna.

~Susa