Asiat tärkeysjärjestykseen

Minin syntymä ja sen tajuaminen, että kuinka nopeasti aika kulkee eteenpäin, aivan kuin huomaamatta, on saanut minut miettimään asioiden tärkeysjärjestystä. Kolmen lapsen kanssa joutuu väkisinkin miettimään asioita uudesta näkökulmasta. Elämä on tällä hetkellä suuntautunut kotiin ja niin sen kuuluu ollakin. Välillä täytyy kuitenkin muistaa ottaa pieniä irtiottoja, jotta itse jaksaa paremmin. Jos itsestään ei pidä huolta, miten sitä muka jaksaa pitää muistakaan huolta? Oma aika jää vähiin pienten lasten kanssa ja silloin kun sitä omaa aikaa on, pitää miettiä mitä haluaa eniten sillä omalla ajalla tehdä. Mikä sillä hetkellä tuottaa eniten mielihyvää itselle? Olen oppinut kuuntelemaan kehoani ja sen minulle lähettämiä viestejä. Tekemään asioita, jotka tuottavat minulle mielihyvää. Olen aina ollut huono keskittymään nykyhetkeen ja elämään hetkessä, olemaan aidosti läsnä. Nyt olen tietoisesti yrittänyt opetella keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Kaikkea ei vaan voi hallita ja asiat eivät aina suju suunnitelmien mukaan.

Viime viikonloppuna olimme serkkuni häissä koko perhe ja tätä varten kävin kampaajalla värjäämässä hiukseni. Tarkoitus oli käydä ennen ristiäisiä, mutta yhtäkkiä havahduin ja tajusin, että häät olisivat ennen ristiäisiä. Tukkani oli aivan hirveässä kunnossa, koska raskausaikana en halunnut hiuksiani värjätä. Rentoutuminen kampaajalla teki todella hyvää ja kaiken lisäksi minulle järjestetyillä vauvakutsuilla sain vielä 50 euron lahjakortin kampaajalle, joten itselle maksettavaa ei jäänyt kovinkaan paljoa.

Seuraavaksi juhlitaan sitten meidän rakasta Miniä, joka saa nimen 28.7. Olemme niin tottuneet kutsumaan häntä Miniksi, etten tiedä osaammeko edes kutsua häntä nimellä. Nimi on miehen kanssa sovittu, mutta minä sen kyllä oikeastaan päätin ja mies antoi sille hyväksyntänsä. Meillä on ollut tapana ettei lasten nimiä olla paljastettu ennen ristiäisiä. Edes isoveljille Minin tulevaa nimeä ei olla kerrottu, jotta se pysyisi salassa kasteeseen saakka.

Luka on Minin syntymästä saakka ollut todella kiinnostunut Ministä ja halunnut auttaa vauvan hoidossa. Oliverille isoveljeksi tuleminen oli aluksi hiukan vaikeaa, mutta nyt hänkin jo osallistuu Minin hoitoon mielellään ja on ylpeä isoveli.

~Susa

Mini 1kk

On ihan käsittämätöntä miten nopeasti aika kuluu, Mini täytti maanantaina jo kuukauden. Tänään neuvolassa painoa oli 4910g ja pituutta 55,7cm. 50cm vaatteet on saatu jo pari viikkoa sitten laittaa sivuun, eivätkä aivan kaikki ehtineet edes Minin päällä käydä. Onneksi ihan pienimpiä ei ollut edes hirveästi hankittuna. Nyt on käytössä 56cm vaatteet, mutta nekin varmaan jäävät jo tuota pikaa pieniksi. Mini tuntuu kasvavan niin hurjaa vauhtia, että vähän jo hirvittää. Kohta on 5kg paino ylitetty. Mini viihtyy paljon vatsallaan ja jaksaa jo melko hyvin kannatella päätään ylhäällä.

Muuten meillä on kaikki kivasti, mutta ilmavaivat ovat jonkin verran kiusanneet. Mini on nyt saanut Cuplatonia korvikkeen joukossa ja se on jonkin verran auttanut. Neuvolassa ehdottivat vielä lisänä maitohappobakteeria tai tarvittaessa korvikkeen vaihtoa jos tuntuu, että ilmavaivat pahenevat.

Mini 11 vrk

Mini on onnistunut kyllä hurmaamaan koko perheen. Myös isoveljet ovat innolla auttamassa vauvan hoidossa ja Minin pitäessä pienenkin äännähdyksen, on yleensä jompikumpi, Luka tai Oliver juoksemassa antamaan Minille tuttia tai kertomassa meille, että Mini ”itkee”.

Ristiäiskutsuja olen parin viime päivän aikana tehnyt ja kohta onkin kaikki kutsut valmiina. Tuntuu hassulta, että kohta meidän pojalla on nimi. Olemme häntä niin pitkään Miniksi kutsuneet, että mahdammeko edes osata häntä nimellä kutsua? Eniten jännittää mitä isoveljet nimestä ovat mieltä. Meillä on ollut tapana, että nimi on pidetty salassa kasteeseen saakka ja niin on nytkin, joten edes pojat eivät Minin tulevaa nimeä tiedä.

~Susa

Vauvan huoneen remontti

Uuteen kotiimme muutimme maaliskuun lopulla. Ainoa remontoitava asia oli vauvalle tuleva huone. Remontti vähän venyi ja valmista tuli vasta toukokuun lopulla. Valmista ehdittiin saada kuitenkin juuri ennen Minin syntymää ja tästä suuri kiitos kuuluu jälleen kerran appiukolle. Huoneeseen vaihdettiin tapetti ja seinät maalattiin, myös laminaatti ja lattialistat menivät vaihtoon.

Jo kauan ennen muuttoa olin vauvalle tulevan huoneen suunnitellut. Mielessäni oli kelta-harmaa Minions-teemainen huone. Se sopi mielestäni, sekä tytölle, että pojalle. Siinä kohtaa kun huonetta suunnittelin, ei meillä ollut tietoa vauvan sukupuolesta. Vauvalle piti myös keksiä joku ”työnimi”. Lukalla ja Oliverilla ei ”työnimiä” ollut, mutta tälle täytyi keksiä joku nimi millä pojat voisivat vauvaa kutsua, ilman, että puhutaan aina vauvasta. Itse tykästyin aluksi Papuun, mutta se ei isoveljille kelvannut. Lopulta Minion-teemasta innostuneena, jostakin tuli idea Ministä. Se kelpasi pojille ja siitä asti vauvaa on kutsuttu Miniksi. Tämä suurikokoinen ”Kevin” oli ensimmäinen asia, jonka vauvan huoneeseen ostin. Tämä löytyi Muksumassista.

Seuraavaksi meillä kävi loistava tuuri, kun selailin huvikseni hoitopöytiä ja löysin Torista aivan ihanan keltaisen hoitopöydän. Pinnasängyn olin katsonut valmiiksi Ikeasta ja se oli vaaleanharmaa, joten sille oli vaikeaa löytää yhteensopivaa hoitopöytää. Hoitopöytä maksoi vain 20 euroa ja oli lähes moitteettomassa kunnossa. Uutena pöytä oli reilun 200 euron hintaluokkaa. Todellinen löytö siis!

Muuton jälkeen ensimmäisenä huoneen kolme seinää maalattiin keltaisella maalilla. Minua huvitti, että maalisävy johon tykästyin eniten, oli nimeltään banaani. Aivan loistava valinta, koska Minionit rakastavat banaaneja. Maali ostettiin Kodin Terrasta ja se sävytettiin Housen puolihimmeään maaliin.

Seuraavana vaihdettiin vaaleanruskea laminaatti harmaaseen. Laminaatti on Pergon ja sekin löytyi Kodin Terrasta.

Laminaatin laiton jälkeen edessä oli vielä tapetin vaihto. Tapetiksi olisin aluksi halunnut Fårg & Form Moln -harmaan pilvitapetin. Tapetti oli kuitenkin joka paikasta loppu, eikä missään ollut tietoa milloin sitä saisi lisää. Lopulta kävimme Väriporissa ja sieltä löytyi melkein vastaava tapetti, Scandinavian Des Mini 6254. Minusta oli hauskaa, että tapetin nimessä oli Mini.

Huoneeseen hankimme myös kunnon vaatekaapin. Tykästyin kaappiin, jonka olimme ostaneet entiseen asuntoomme, joten päädyimme ostamaan samanlaisen kaapin, mutta pienemmässä koossa. Vaatekaappi on Sand -merkkinen ja se on ostettu Sotkasta.

Pinnasänky löytyi tosiaan Ikeasta, sänkyyn päädyin lähinnä siksi, että se on vaaleanharmaa. Ulkonäkö miellytti muutenkin, koska sänky ei ole aivan perinteinen ja sängyn alaosassa oli kivat laatikot. Sängystä saa myös laidan irti, jolloin sänky menee pidemmänkin aikaa käytössä.

Sängyn yläpuolelle löysin ihanan Minions-julisteen ”Lunch On A Skyscraper” EMP:stä. Tarkoitus oli hankkia julisteeseen vielä kehys, mutta sitä emme ehtineet hankkia ennen Minin syntymää.

Kattolamppu löytyi Jollyroomista ja Minion-matto puolestaan Eurotoysista. Verhokangas löytyi Kankaita.com kaupasta ja äitini ompeli kankaasta verhokapan. Kiva sisustuskori vauvaleluille löytyi puolestaan Prismasta.

Ostimme vielä viime hetken ostoksena Jyskistä hyllyn, jonne sain Minioneja ja norsuja esille. Ostimme myös kaksi seinähyllyä, mutta niitä emme ole saaneet vielä aikaiseksi laittaa paikoilleen.

Tähän loppuun vielä muutama yleiskuva huoneesta. En voisi tyytyväisempi huoneeseen olla. Se on juuri sellainen kuin kuvittelin ja vielä hienompikin. Seinähyllyt kun saataisiin vielä paikoilleen ja julisteelle kehykset, niin alkaisi olla valmista. Keinutuoli olisi myös vielä tarkoitus ostaa.

~Susa

Mini on syntynyt

Meidän Mini on vihdoin syntynyt! Blogissa on ollut hiljaista kun en ole vielä saanut aikaiseksi kirjoittaa syntymästä. Moni on tätä postausta varmasti odottanut, sillä huomasin, että heti 1.6 jälkeen sivuilla on ollut normaalia enemmän aktiivisuutta.

Mini 2vrk

Mini syntyi tosiaan lauantaina 1.6. klo: 19.42, täsmällisesti laskettuna päivänä. Synnytys oli helppo ja nopea, kestoksi merkittiin 2h 59min, josta ponnistusvaihe oli 9 minuuttia. Mitään erillistä synnytystarinaa en aio blogiin kirjoittaa, mutta kaikki meni todella hyvin ja sain aivan ihanan kätilön. Mieheni Niko oli synnytyksessä mukana ja hänestä oli suuri tuki, vaikka synnytys helppo olikin. Mini on tosiaan poika, niin kuin meille oltiin ultrassa sanottu. Saimme ultrassa myös paino-arvion, jonka mukaan syntymäpaino olisi n. 3,4-3,5kg. Kontrolli-ultrassa rv 38+6 sen hetkinen paino oli ultraajan mukaan 3,4kg. Oli suuri yllätys, kun Mini syntyi ja painoikin huikeat 4308g. En usko, että hän on mitenkään voinut ehtiä 8 päivässä kerätä 900g painoa lisää, joten ultrassa on täytynyt käydä aikamoinen mittausvirhe. Pituutta hänellä oli 53cm.

Mini 3vrk ikäisenä lähdössä sairaalalta kotiin

Sairaalasta pääsimme kotiutumaan tiistaina iltapäivällä. Tarkoitus oli päästä lähtemään kotiin jo maanantaina, mutta lääkäri kuuli Minin sydämessä pienen sivuäänen, joten jouduimme vielä jäämään. Tiistaina aamulla 9 aikaan samainen lääkäri teki tutkimuksen uudelleen ja sanoi, että edelleen kuuluu hento sivuääni. Odottelin kärsimättömänä erikoislääkäriä, joka saapui vihdoin puoli 2 aikaan. Erikoislääkäri kuunteli sydäntä pitkään monesta kohtaa ja sanoi sitten toiselle lääkärille, ettei hän kuule mitään ja käski lääkärin näyttää missä sivuääni kuuluu. Lääkäri kuunteli hetken ja totesi ettei hänkään kuule enää minkäänlaista sivuääntä. Ei mennyt kauaa, kun erikoislääkäri antoi meille luvan lähteä kotiin.

Luka ja Mini

Luka odotti kovasti Minin tapaamista ja hän on ollut todella innoissaan. Pojat kävivät sairaalassa kerran nopeasti Miniä katsomassa. Nyt kotona Luka seurailee Miniä ja kehuu kuinka söötti tämä on. Luka tykkää myös kovasti olla apuna vauvan hoitamisessa. Oliver on kiinnostunut Ministä jonkin verran, mutta ei ole vielä oikein varma miten pikkuveljeen suhtautuisi.

Mini 7vrk

Synnytyksestä on kulunut nyt 8 päivää ja meillä on vielä aikamoista totuttelua uuteen arkeen. Minin huone ehdittiin saamaan melkein valmiiksi, vain pari pikkujuttua jäi. Seuraavaa postausta kirjoittelenkin sitten vihdoin Minin huoneen remontista.

~Susa

Laskettu aika

RV 38+2

Laskettu aika, tuo maaginen päivä jona vauvan on määrä syntyä, mutta jolloin vain pieni osa lapsista todella syntyy. Ensimmäinen asia mikä monella on mielessä positiivisen raskaustestin jälkeen on, että koska hän saapuu? Laskettu aika lasketaan viimeisten kuukautisten alkamisesta, mutta ensimmäisessä ultraäänitutkimuksessa tuo saattaa vielä muuttua, vaikkapa epäsäännöllisten kuukautisten takia. Itselläni laskettu aika muuttui ensimmäisen raskauden lisäksi myös tässä. Vain toisessa raskaudessa laskettu aika pysyi ultran jälkeen samana. Laskettu aika on raskaana olevalle tärkeä päivämäärä. Laskettu aika on silloin kuin raskausviikkoja on kasassa 40+0, mutta raskaus saattaa kestää jopa viikoille 42+0. Mitä lähemmäs laskettu aika tulee, sitä hitaammin aika alkaa kulua. Mitä jos raskaus meneekin kaksi viikkoa yli lasketun? Ne päivät jos jotkut, ovat todella pitkiä. Jokainen päivä lasketun ajan jälkeen on yhtä tuskaa. Miksei hän jo synny?

Itse olin onnekas ja esikoisemme Luka syntyi rv 39+5, joten laskettuun aikaan ei edes päästy. Luka syntyi myös sopivasti juuri isänsä syntymäpäivänä. Edellisenä iltana minulta kysyttiin, että no, syntyykös se huomenna? Vastasin, että ei, en usko, ei minulla ole yhtään sellainen olo. No, toisin kävi, poika syntyi ja isä sai huikean syntymäpäivälahjan. Odottaessani Oliveria, olin aivan vakuuttunut, että laskettuun aikaan ei päästäisi. Lukakin oli syntynyt ennen sitä, joten niin syntyisi hänkin. Lopulta tuli laskettu aika, mutta poikaa ei näkynyt eikä kuulunut. Meni päivä, meni toinen. Olin aivan loppu, missä hän oikein viipyi? Lopulta Oliver syntyi kuitenkin vain kolme päivää lasketun ajan jälkeen rv 40+3 ja hän ilmoitteli tulostaan jo etukäteen edellisenä iltana.

Nyt tämä raskaus on siinä vaiheessa, että viikkoja on kasassa 39+3 ja alan olla malttamaton. Laskettuun aikaan on jäljellä 4 päivää. Supistuksia ja epämääräisiä kolotuksia ja jomotuksia on ollut jo pari viikkoa. Supistukset ovat olleet epäsäännöllisiä, mutta osa jopa hiukan kipeitä. Eilen illalla puolestaan supisteli melko säännöllisesti noin viiden minuutin välein melkein puolitoista tuntia, mutta supistukset eivät olleet kipeitä. Jännityksellä odotin, että muuttuisivatko ne kipeiksi, mutta lopulta supistukset loppuivat kokonaan jättäen jälkeensä vain ikävän alaselkäkivun.

Päivät alkavat olla puuduttavan pitkiä ja tuntuu, että olen laittanut kaiken niin valmiiksi vauvaa varten kuin vain voin. Vauvan huoneen remontti on vielä hiukan kesken, mutta olen luottavaisin mielin, että tämän viikon aikana huone saataisiin vihdoin valmiiksi. Mikään maailmanloppu ei ole, jos Mini päättää syntyä ennen huoneen valmistumista, koska aluksi hän nukkuu meidän makuuhuoneessa. Petasin ensikehdon valmiiksi ja alakertaan virittelin pakastimen päälle ”hoitotason”, koska alakertaan ei hoitopöytää mahdu. Hoitopöytä on tarkoitus laittaa yläkertaan Minin huoneeseen, mutta tällä hetkellä se on meidän makuuhuoneessa käyttökelvottomana täynnä tavaraa. Minin huoneen vaatekaappi on vielä kasaamatta, joten tavaroille ei ole juuri nyt mitään muuta paikkaa.

Viime viikon perjantaina käytiin ultrassa ja Mini oli kiltisti pysynyt pää alaspäin ja supistelut olivat myös hiukan kypsytelleet paikkoja, joten nyt ei auta muu kuin odotella synnytyksen alkamista, vaikka se onkin hyvin puuduttavaa.

~Susa