Ne kuuluisat ruuhkavuodet

Aina kuulee puhuttavan ruuhkavuosista. En ole aiemmin kokenut eläväni ruuhkavuosia, mutta nyt voin sanoa, että todellakin tiedän mitä ruuhkavuosilla tarkoitetaan! Kesä meni vielä kivasti lomaillen, mutta nyt kun syksy on tullut ja arki on lähtenyt käyntiin niin kiirettä pitää.

Lukalla alkoi elokuussa koulu ja Oliverilla eskari, joten muutoksia meidän perheessä on riittänyt. Koulu ja eskari on kummallakin lähtenyt hyvin käyntiin ja pojat ovat kovasti tykänneet siellä olla. Parasta äitiyslomassa on Kasperin lisäksi se, että saan olla kotona juuri nyt, kun koulutaival alkoi.

Kasper 4kk
Kasper 3kk

Kasperilla on tänään ikää tasan 4 kuukautta. Painoa ja pituutta tulee tasaiseen tahtiin ja kohta menee jo 7kg rikki. Kasper kääntyi ensimmäisen kerran vatsalta selälleen vähän reilu 3kk ikäisenä. Selältä vatsalleen hän ei vielä käänny, mutta kyljeltä toiselle hän menee siihen tahtiin, että varmasti kääntyy aivan kohta. Omat sormet ovat suurta herkkua ja muutenkin kaikki menee suuhun. Jokeltelua tulee paljon ja uusimpana juttuna on kirkuminen. Leluihin tartutaan tiukasti kiinni ja varsinkin tutti saa kyytiä. On uskomatonta miten nopeasti aika menee. Tuntuu, että ihan hetki sitten Kasper vasta syntyi.

Kolmen lapsen kanssa kalenteri täyttyy aikamoista vauhtia, eikä mitään menoja voi sopia ilman, että tarkastaa kalenterista. Viiden ihmisen menojen sovittaminen on välillä melko haasteellista ja toisinaan päivät saattavat olla yhtä ravaamista paikasta toiseen, varsinkin jos aikatauluun tulee äkillinen muutos. Aktivoin myös salikorttini muutama viikko sitten ja olen yrittänyt päästä salille / jumppaan kaksi kertaa viikossa. Tähän asti homma on ainakin toiminut. Olen myös oppinut arvostamaan viikonloppuja aivan uudella tavalla. Kun on koko viikon juossut hoitamassa asioita, on ihanaa kun saa viikonlopun vaan olla ja maata, jos itse niin haluaa. Pyrin aina siihen, että viikossa olisi vähintään yksi päivä jolloin ei ole mitään ylimääräisiä menoja.

Tärkeää on muistaa kiireen keskellä välillä pysähtyä ja tehdä asioita joista nauttii. Viime viikolla kävimme koko perheen kesken lenkillä Porin metsässä. Pojille napattiin mukaan ämpärit johon he keräsivät marjoja. Kasper nukkui tyytyväisenä vanuissa ja koirat saivat haistella metsän hajuja. Lähteminen lenkille oli yhtä kaaosta, mutta loppujen lopuksi meillä oli kiva koko perheen yhteinen hetki.

~Susa

Mini sai nimen

Eilen vietimme pienen poikamme ensimmäistä juhlaa, hänen ristiäisiään. Kastetilaisuus pidettiin kotona ja ”Mini” sai kasteessa nimekseen Kasper Elias. Kasperia ollaan moneen kertaan silti kutsuttu Miniksi, niin minä, kuin isä ja isoveljetkin. On yllättävän vaikeaa kutsua häntä nimellä, kun ollaan jo melkein 9 kuukauden ajan häntä kutsuttu Miniksi.

Lukan ja Oliverin ristiäisiä olemme juhlineet seurakunnan tiloissa ja Kasperin ristiäiset olivat ensimmäiset joita vietimme kotona. Kastejuhlan pitämisestä kotona jäi tosi hyvät fiilikset, eikä ristiäisten järjestäminen stressannut yhtään niin paljon. Itse kastetilaisuus oli paljon rennompi ja lämpimämpi, eikä yhtään niin virallisen tuntuinen.

Tarjoilut juhliin tein itse ja lauantai kului enimmäkseen keittiön puolella. Mieheni vanhemmat ottivat isompia poikia päiväksi hoitoon, joka helpotti huomattavasti juhlien järjestämistä. Mitään paniikkia tai stressiä ei koko lauantain aikana tullut ja minusta oli ihanaa viettää pitkästä aikaa päivää leipoen. Kasperin syntymän jälkeen en ole juurikaan ehtinyt leipoa ja oli kiva päästä pitkästä aikaa leipomaan. Suolaisena tarjottavana oli voileipäkakut kahdella eri täytteellä (kinkku-meetvursti ja kylmäsavulohi-katkarapu) ja kaupan valmiita minipitsoja, sekä lapsille popcornia. Makeana oli nimipipareita, sitruuna-juustokakkua, täytekakkua vadelma-daim-limetäytteellä ja karkkia, sekä konvehteja.

Kasperilla on keskiviikkona neuvolakäynti ja torstaina hän on jo 2 kuukauden ikäinen. Päivät menevät todella vauhdilla ja kohta meillä onkin edessä aivan uudenlainen arki, kun Luka aloittaa ensi viikolla koulun ja Oliver kolmen viikon päästä eskarin. Kesä on kulunut aivan hujauksessa ja lomalla on ollut kivaa, mutta toisaalta odotan innolla uuden arjen alkamista.

~Susa

Asiat tärkeysjärjestykseen

Minin syntymä ja sen tajuaminen, että kuinka nopeasti aika kulkee eteenpäin, aivan kuin huomaamatta, on saanut minut miettimään asioiden tärkeysjärjestystä. Kolmen lapsen kanssa joutuu väkisinkin miettimään asioita uudesta näkökulmasta. Elämä on tällä hetkellä suuntautunut kotiin ja niin sen kuuluu ollakin. Välillä täytyy kuitenkin muistaa ottaa pieniä irtiottoja, jotta itse jaksaa paremmin. Jos itsestään ei pidä huolta, miten sitä muka jaksaa pitää muistakaan huolta? Oma aika jää vähiin pienten lasten kanssa ja silloin kun sitä omaa aikaa on, pitää miettiä mitä haluaa eniten sillä omalla ajalla tehdä. Mikä sillä hetkellä tuottaa eniten mielihyvää itselle? Olen oppinut kuuntelemaan kehoani ja sen minulle lähettämiä viestejä. Tekemään asioita, jotka tuottavat minulle mielihyvää. Olen aina ollut huono keskittymään nykyhetkeen ja elämään hetkessä, olemaan aidosti läsnä. Nyt olen tietoisesti yrittänyt opetella keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Kaikkea ei vaan voi hallita ja asiat eivät aina suju suunnitelmien mukaan.

Viime viikonloppuna olimme serkkuni häissä koko perhe ja tätä varten kävin kampaajalla värjäämässä hiukseni. Tarkoitus oli käydä ennen ristiäisiä, mutta yhtäkkiä havahduin ja tajusin, että häät olisivat ennen ristiäisiä. Tukkani oli aivan hirveässä kunnossa, koska raskausaikana en halunnut hiuksiani värjätä. Rentoutuminen kampaajalla teki todella hyvää ja kaiken lisäksi minulle järjestetyillä vauvakutsuilla sain vielä 50 euron lahjakortin kampaajalle, joten itselle maksettavaa ei jäänyt kovinkaan paljoa.

Seuraavaksi juhlitaan sitten meidän rakasta Miniä, joka saa nimen 28.7. Olemme niin tottuneet kutsumaan häntä Miniksi, etten tiedä osaammeko edes kutsua häntä nimellä. Nimi on miehen kanssa sovittu, mutta minä sen kyllä oikeastaan päätin ja mies antoi sille hyväksyntänsä. Meillä on ollut tapana ettei lasten nimiä olla paljastettu ennen ristiäisiä. Edes isoveljille Minin tulevaa nimeä ei olla kerrottu, jotta se pysyisi salassa kasteeseen saakka.

Luka on Minin syntymästä saakka ollut todella kiinnostunut Ministä ja halunnut auttaa vauvan hoidossa. Oliverille isoveljeksi tuleminen oli aluksi hiukan vaikeaa, mutta nyt hänkin jo osallistuu Minin hoitoon mielellään ja on ylpeä isoveli.

~Susa

Mini 1kk

On ihan käsittämätöntä miten nopeasti aika kuluu, Mini täytti maanantaina jo kuukauden. Tänään neuvolassa painoa oli 4910g ja pituutta 55,7cm. 50cm vaatteet on saatu jo pari viikkoa sitten laittaa sivuun, eivätkä aivan kaikki ehtineet edes Minin päällä käydä. Onneksi ihan pienimpiä ei ollut edes hirveästi hankittuna. Nyt on käytössä 56cm vaatteet, mutta nekin varmaan jäävät jo tuota pikaa pieniksi. Mini tuntuu kasvavan niin hurjaa vauhtia, että vähän jo hirvittää. Kohta on 5kg paino ylitetty. Mini viihtyy paljon vatsallaan ja jaksaa jo melko hyvin kannatella päätään ylhäällä.

Muuten meillä on kaikki kivasti, mutta ilmavaivat ovat jonkin verran kiusanneet. Mini on nyt saanut Cuplatonia korvikkeen joukossa ja se on jonkin verran auttanut. Neuvolassa ehdottivat vielä lisänä maitohappobakteeria tai tarvittaessa korvikkeen vaihtoa jos tuntuu, että ilmavaivat pahenevat.

Mini 11 vrk

Mini on onnistunut kyllä hurmaamaan koko perheen. Myös isoveljet ovat innolla auttamassa vauvan hoidossa ja Minin pitäessä pienenkin äännähdyksen, on yleensä jompikumpi, Luka tai Oliver juoksemassa antamaan Minille tuttia tai kertomassa meille, että Mini ”itkee”.

Ristiäiskutsuja olen parin viime päivän aikana tehnyt ja kohta onkin kaikki kutsut valmiina. Tuntuu hassulta, että kohta meidän pojalla on nimi. Olemme häntä niin pitkään Miniksi kutsuneet, että mahdammeko edes osata häntä nimellä kutsua? Eniten jännittää mitä isoveljet nimestä ovat mieltä. Meillä on ollut tapana, että nimi on pidetty salassa kasteeseen saakka ja niin on nytkin, joten edes pojat eivät Minin tulevaa nimeä tiedä.

~Susa

Vauvan huoneen remontti

Uuteen kotiimme muutimme maaliskuun lopulla. Ainoa remontoitava asia oli vauvalle tuleva huone. Remontti vähän venyi ja valmista tuli vasta toukokuun lopulla. Valmista ehdittiin saada kuitenkin juuri ennen Minin syntymää ja tästä suuri kiitos kuuluu jälleen kerran appiukolle. Huoneeseen vaihdettiin tapetti ja seinät maalattiin, myös laminaatti ja lattialistat menivät vaihtoon.

Jo kauan ennen muuttoa olin vauvalle tulevan huoneen suunnitellut. Mielessäni oli kelta-harmaa Minions-teemainen huone. Se sopi mielestäni, sekä tytölle, että pojalle. Siinä kohtaa kun huonetta suunnittelin, ei meillä ollut tietoa vauvan sukupuolesta. Vauvalle piti myös keksiä joku ”työnimi”. Lukalla ja Oliverilla ei ”työnimiä” ollut, mutta tälle täytyi keksiä joku nimi millä pojat voisivat vauvaa kutsua, ilman, että puhutaan aina vauvasta. Itse tykästyin aluksi Papuun, mutta se ei isoveljille kelvannut. Lopulta Minion-teemasta innostuneena, jostakin tuli idea Ministä. Se kelpasi pojille ja siitä asti vauvaa on kutsuttu Miniksi. Tämä suurikokoinen ”Kevin” oli ensimmäinen asia, jonka vauvan huoneeseen ostin. Tämä löytyi Muksumassista.

Seuraavaksi meillä kävi loistava tuuri, kun selailin huvikseni hoitopöytiä ja löysin Torista aivan ihanan keltaisen hoitopöydän. Pinnasängyn olin katsonut valmiiksi Ikeasta ja se oli vaaleanharmaa, joten sille oli vaikeaa löytää yhteensopivaa hoitopöytää. Hoitopöytä maksoi vain 20 euroa ja oli lähes moitteettomassa kunnossa. Uutena pöytä oli reilun 200 euron hintaluokkaa. Todellinen löytö siis!

Muuton jälkeen ensimmäisenä huoneen kolme seinää maalattiin keltaisella maalilla. Minua huvitti, että maalisävy johon tykästyin eniten, oli nimeltään banaani. Aivan loistava valinta, koska Minionit rakastavat banaaneja. Maali ostettiin Kodin Terrasta ja se sävytettiin Housen puolihimmeään maaliin.

Seuraavana vaihdettiin vaaleanruskea laminaatti harmaaseen. Laminaatti on Pergon ja sekin löytyi Kodin Terrasta.

Laminaatin laiton jälkeen edessä oli vielä tapetin vaihto. Tapetiksi olisin aluksi halunnut Fårg & Form Moln -harmaan pilvitapetin. Tapetti oli kuitenkin joka paikasta loppu, eikä missään ollut tietoa milloin sitä saisi lisää. Lopulta kävimme Väriporissa ja sieltä löytyi melkein vastaava tapetti, Scandinavian Des Mini 6254. Minusta oli hauskaa, että tapetin nimessä oli Mini.

Huoneeseen hankimme myös kunnon vaatekaapin. Tykästyin kaappiin, jonka olimme ostaneet entiseen asuntoomme, joten päädyimme ostamaan samanlaisen kaapin, mutta pienemmässä koossa. Vaatekaappi on Sand -merkkinen ja se on ostettu Sotkasta.

Pinnasänky löytyi tosiaan Ikeasta, sänkyyn päädyin lähinnä siksi, että se on vaaleanharmaa. Ulkonäkö miellytti muutenkin, koska sänky ei ole aivan perinteinen ja sängyn alaosassa oli kivat laatikot. Sängystä saa myös laidan irti, jolloin sänky menee pidemmänkin aikaa käytössä.

Sängyn yläpuolelle löysin ihanan Minions-julisteen ”Lunch On A Skyscraper” EMP:stä. Tarkoitus oli hankkia julisteeseen vielä kehys, mutta sitä emme ehtineet hankkia ennen Minin syntymää.

Kattolamppu löytyi Jollyroomista ja Minion-matto puolestaan Eurotoysista. Verhokangas löytyi Kankaita.com kaupasta ja äitini ompeli kankaasta verhokapan. Kiva sisustuskori vauvaleluille löytyi puolestaan Prismasta.

Ostimme vielä viime hetken ostoksena Jyskistä hyllyn, jonne sain Minioneja ja norsuja esille. Ostimme myös kaksi seinähyllyä, mutta niitä emme ole saaneet vielä aikaiseksi laittaa paikoilleen.

Tähän loppuun vielä muutama yleiskuva huoneesta. En voisi tyytyväisempi huoneeseen olla. Se on juuri sellainen kuin kuvittelin ja vielä hienompikin. Seinähyllyt kun saataisiin vielä paikoilleen ja julisteelle kehykset, niin alkaisi olla valmista. Keinutuoli olisi myös vielä tarkoitus ostaa.

~Susa