Blogin takana

Blogin takana hääräilee 26-vuotias porilainen kahden pojan äiti. Blogi sai alkunsa elämäntaparemontista, mutta nykyisin blogi toimii lähinnä paikkana jonne kirjoittelen arkisista asioista.

Työskentelen tarjoilijana, mutta intohimona on leivonta. Ehkä vielä jonakin päivänä perustan oman leipomo-kahvilan, joka on ollut haaveena jo nuoresta tytöstä saakka. Leivonnan suhteen olen itseoppinut, kiitos jo lapsena saadun keliakia-diagnoosin. Mitään herkkuja ei kaupasta gluteenittomana saanut, tai jos sai ne maksoivat maltaita, eivätkä olleet edes kovin herkullisia. Opetellessani leipomaan en uskonut, että siitä tulisi elinikäinen harrastus. Keittiössä pääsee usein ärräpäitä uusia juttuja kokeillessa, mutta loppujen lopuksi leivonta on aika rentouttavaa.

Kirjoittaminen on nuoresta saakka ollut enemmän tai vähemmän osa elämää. Se on loistava tapa selvitellä ajatuksia ja suuri apu itseensä tutustumisessa ja varsinkin tunteiden käsittelyssä. Kirjoittaminen antaa useimmiten myös hyvän mielen samalla tavalla kuin vaikkapa liikunta.

Lisäksi mielenkiinnon kohteina on ruoka, sisustaminen, remontointi, valokuvaus ja matkustelu. Kaikkea tätä tulee myös löytymään blogista. Miksi rajata blogi tiettyyn aiheeseen, kun se voi tarjota niin paljon?

Olen myös kovin onnekas saadessani olla äiti kahdelle niin kovin erilaiselle pojalle, jotka molemmat ovat kuitenkin aivan yhtä ihania. Pojilla on ikäeroa vain pari viikkoa päälle vuosi. Helppoa elämä poikien kanssa ei ole aina ollut, mutta sitäkin palkitsevampaa. Kuvittelin nuorena saavani tyttölapsen ja äitinä oleminen pojille ei ole ollut aivan sellaista kuin olisi voinut ajatella. Riidoilta, painimiselta ja riehumiselta ei olla vältytty, mutta on pojissakin se herkkä ja välittävä puoli. Olen myös oppinut paljon uutta lasten myötä ja on ollut hauskaa yrittää ajatella asioita miehen näkökulmasta. Tervetuloa seuraamaan arkea lasten kanssa.

~Susa~