Viikko kotona

RV 30+2

Viikko on kulunut siitä, kun olin töissä viimeistä päivää. Yllättävän vauhdikkaasti on aika kulunut. Alkuviikosta vietin kahdenkeskistä aikaa poikien kanssa. Tiistaina käytiin Lukan kanssa ostamassa hänelle uusia paitoja pieniksi jääneiden tilalle. Kävimme myös kahdestaan syömässä Ristorante Momentossa. Keskiviikkona aamupäivällä puolestaan kävin Oliverin kanssa uimassa. Keskiviikon ja torstain välisenä yönä Luka alkoi oksentaa ja saimme vieraaksemme vatsataudin. Loppuviikko menikin sitten siitä toipuessa. Sunnuntaina oli jo ihan hyvä olo ja päästiin ulkoilemaan koko perhe. Saatiin siivottua meidän ulkovarasto ja imuroin samalla autonkin sisältä. Jonkin verran ollaan saatu tavaroitakin pakattua ja viikonloppuna olisi sitten vihdoin muutto edessä.

Tänään päästiin miehen kanssa myös moikkaamaan Miniä, kun meillä oli aamulla äitiyspoliklinikalla kasvukontrolli-ultra. Käynti oli vartissa ohi ja vähän jäi ehkä harmittamaan, kun kätilö vain nopeasti ultrasi tarvittavat jutut, mutta ei yhtään ylimääräistä. Mitään kuvia ei myöskään saatu mukaan. Pääasia oli kuitenkin, että kaikki oli kunnossa. Hiukan olen ollut huolissani siitä, kun supisteluja on ollut jonkin verran, mutta mitään “vahinkoa” ne eivät ole saaneet aikaiseksi ja kohdunkaulaakin oli hyvin jäljellä. Tänään raskausviikkoja on kasassa 30+2 ja Minillä oli painoa 1437g. Kokoarvioksi kätilö antoi 3,3-3,4kg. Luka painoi syntyessään 3250g ja Oliver 3375g joten hyvin samaa kokoa näyttäisi meidän Minikin olevan. Positiivisena yllätyksenä saatiin vielä aika yhteen ultraan raskausviikolle 37, joten kerran päästään vielä Mini näkemään ennen synnytystä.

Lukan päästyä eskarista otimme suunnaksi Leo’s leikkimaan, jonne tuli työkaverini ja hänen 5-vuotias tyttönsä, sekä myös Minin tuleva kummitäti, toinen työkaverini. Pojilla oli todella hauskaa ja itsekin nautin kun sai hiukan aikuista seuraa ja pääsi kotoa pois muutaman päivän makaamisen jälkeen. Leikkien jälkeen suuntasimme vielä Rossoon syömään ja samalla pääsi hiukan moikkaamaan työkavereita.

Viikon kotona olon jälkeen on pakko sanoa, että kyllä tämä vaan on kivaa. Poikien kanssa ehtii touhuta enemmän ja nyt on saanut rauhassa tehdä hommia lähestyvän muuton eteen. Kohta pääsee myös laittamaan kotia ja lastenhuonetta. Laskettuun aikaan ei ole jäljellä enää kuin 10 viikkoa, joten innolla odotan, että saa kaiken laitettua valmiiksi ja sitten voi vihdoin alkaa ottaa rennommin ja suunnata ajatukset lähestyvään synnytykseen. Parasta on ollut se ettei jatkuvasti ole kiire töihin ja milloin minnekin. Minulla kiire on kyllä usein itse aiheutettua, sillä tapoihini kuuluu lähteä aina vähän viime tipassa joka paikkaan. Nyt kiireestä ei stressaa ehkä enää ihan yhtä pahasti kuin aiemmin.

~Susa

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: