Pitkä viikonloppu

En ole tottunut juurikaan viikonloppuvapaisiin, saati sitten siihen, että olisi kolmen päivän vapaat putkeen. Perjantaina olin aamuvuorossa, josta alkoi vapaa viikonloppu. Vapaata olisi vielä huomenna ja tiistainakin menen vasta iltavuoroon. Tämä tuntuu melkein minilomalta.

Torstaina leivottiin poikien kanssa tämän vuoden ensimmäiset piparkakut, kun pakkasessa oli vielä viime joulun jäljiltä yksi paketti piparitaikinaa. Bongasin netistä myös paljon hehkutettujen piparimokkapalojen reseptin ja perjantaina tuli sitten leivottua niitä. Olivat kyllä hyviä ja pojatkin tykkäsivät.

PIPARIMOKKAPALAT (alkuperäinen ohje täältä)

TAIKINA:
200 g voita
145 g tummaa suklaata
6 dl gluteenitonta jauhoseosta
1 dl kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
2 tl piparkakkumaustetta
3 kananmunaa
4 dl sokeria
2 dl maitoa
100 g pakastepiparitaikinaa (gluteenitonta)

KUORRUTUS:
500 g tomusokeria
n. 1 dl vahvaa kahvia
2 tl piparkakkumaustetta

OHJE:
Rouhi suklaa. Sulata voi kattilassa ja nosta pois levyltä. Lisää joukkoon suklaarouhe ja sekoita tasaiseksi. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Yhdistä kulhossa jauhot, kaakaojauhe, leivinjauhe ja piparkakkumauste. Lisää kuivat aineet, maito ja voi-suklaaseos muna-sokerivaahdon joukkoon muutamassa erässä. Sekoita massa tasaiseksi ja kaada pellille leivinpaperin päälle. Pilko jäinen piparitaikina kuutioiksi ja ripottele taikinan päälle. Tasoita pinta nuolijalla niin, että piparipalat uppoavat taikinaan. Paista uunissa 200°C n. 20-25 minuuttia. Anna pohjan jäähtyä ja valmista sen jälkeen kuorrutus. Yhdistä kulhossa tomusokeri ja piparkakkumauste. Lisää joukkoon kahvi pikkuhiljaa koko ajan sekoittaen, kunnes kuorrute on sopivan löysää. Levitä kuorrute pohjan päälle ja koristele halutessasi piparkakuilla.

Perjantai meni ihan kotosalla ja illalla puri vielä pieni siivouskärpänen ja aloinkin vielä seitsemän aikaan imuroimaan. Miehen isä kävi myös perjantaina laittamassa vielä viimeiset tapetit paikalleen poikien huoneeseen. Ensi viikolla olisi tarkoitus vaihtaa laminaatit, sen jälkeen puuttuu enää listat ja sitten olisi vihdoin valmista. Vähän on ollut turhauttavaa, kun ei ole pystynyt kunnolla siivoamaan kun on makuuhuone ja olohuone täynnä tavaraa. Sitten kun remontti on valmis, niin pääsee vihdoin tekemään kunnon joulusiivouksen.

Tänään kävin Jyskissä hakemassa uudet paneeliverhot. Käytiin poikien kanssa lauantaina katsomassa isomummoa (omaa mummoani), joka oli Jyskistä ostanut 10 eurolla verhot joihin ihastuin. Pakko se oli sitten lähteä hakemaan samanlaiset. Katsoin Jyskissä samalla vahakankaita, sillä meidän on jo useita viikkoja pitänyt ostaa keittiöön uusi vahakangas. Mulla ei tietenkään ollut pöydän mittoja missään ylhäällä, joten en sitten viitsinyt ostaa vahakangasta. Jyskiltä lähdettiin ajelemaan mun äidin luokse Huittisiin. Siellä sitten pienen netin selailun jälkeen löysin pöydän mitat. Päätettiin kotiin päin lähtiessä käydä siinä Huittisten Jyskissä, jos sieltä löytyisi samaa vahakangasta. Ei siellä tietenkään sitten ollut juuri sitä vahakangasta, jonka olisin halunnut. Olin jo lähdössä kaupasta ulos, kun sattumalta silmiini osui valotaulu, josta olen jonkin aikaa haaveillut. Se oli tarjouksessa 6,50e, joten pakkohan se oli sitten ostaa. Kotimatkalla poikettiin sitten vielä Porin Jyskissä ostamassa se vahakangas. Jos nyt ei tarvitsisi hetkeen enää Jyskiin mennä. Remontti meillä on vielä vaiheessa, mutta siitä huolimatta laitoin jo hiukan joulujuttuja keittiöön. Saisi edes vähän sitä joulufiilistä aikaiseksi.

Lauantaina vietettiin poikien kanssa laatuaikaa. Mies oli lauantaina käytännössä koko päivän töissä, joten sain viettää päivän poikien kanssa kolmistaan. Pojat pääsivät ensimmäistä kertaa Porin teatteriin, kun mentiin katsomaan kehuttu Peppi Pitkätossu. Edellisenä kesänä käytiin kesäteatterissa koko perhe katsomassa Risto Räppääjää ja silloin pojat eivät oikein tahtoneet keskittyä kunnolla. Vähän mua jännitti, että miten meillä menee, mutta meillä meni oikein kivasti. Pojat jaksoivat keskittyä tosi hyvin ja näytelmä oli oikeasti aika hyvä. Pojat tykkäsivät kun oli pari tosi hauskaa kohtaa, jossa yleisöäkin nauratti. Teatterin jälkeen mentiin vielä Rossoon syömään ja siellä alkoi poikien väsymys nostaa päätään. Päätettiin kuitenkin mennä siitä vielä isomummoa moikkaamaan. Melkein kuusi tuntia oltiin poikien kanssa reissussa, joten siihen nähden meni kyllä tosi kivasti. Illalla tuli myös hyvin uni, kun koko päivä oltiin touhuttu.

Huomenna olisi vielä vapaata ja Lukalla aamulla eskaria, joten saan olla neljä tuntia Oliverin kanssa kaksin. Saas nähdä mitä me keksitään. Pari ideaa olisi valmiina, mutta katsotaan huomenna mihin päädytään.

~Susa

Leave a Reply