Valokuvausta Kallossa

Pari päivää sitten illalla töistä kotiin ajellessa näin kuun. Se oli matalalla ja näytti kovin suurelta ja niin kauniilta. Jäi harmittamaan etten saanut siitä hyvää kuvaa. Tänään nappasin kameran mukaan ja lähdin ajelemaan Kalloon. Porin keskustasta sinne ajaa noin 20 minuuttia ja matka on todellakin ajamisen arvoinen. Kallo on kaunis, tosi kaunis. En ole hirveästi kamerallani (Nikon D3400) kuvaillut sen hankkimisen jälkeen, mutta omasta mielestäni sain ihan kivoja kuvia, ainakin näin aloittelijaksi.

On jännää miten inspiroiva luonto voi olla. Olen aika huono elämään tässä hetkessä, mutta valokuvaustuokio Kallossa sai minut kyllä elämään hetkessä ja huomaamaan pienetkin asiat, joihin en normaalisti kiinnittäisi huomiota. Yllätyin kuinka kauniita yksinkertaiset asiat voivatkaan olla. Näin ja koin luonnon aivan eri tavalla.

Lopuksi vielä yksi kuva kengistä, ihan vain siksi, että kuva näytti kivalta mustavalkoisena.

Kaiken kaikkiaan oli kiva ja rentouttava reissu. Kalloon täytyy kyllä mennä useamminkin kuvailemaan ja ottaa vaikka lapset mukaan.

~Susa

Minecraft-synttärit

Maanantaina meidän perheessä alkoi erilainen arki Lukan eskarin aloituksen myötä. Luka täytti myös tiistaina 6-vuotta ja synttäreitä juhlittiin Minecraft-teemalla. Ollaan jo viimeisen parin viikon aikana tehty askarteluja valmiiksi ja itse olen testaillut reseptejä. Nettiä selaamalla löysin hyviä ideoita ja innostuin askarteluista oikein kunnolla. Synttärikuningas nettisivuista en ollut ennen kuullutkaan, mutta sieltä tilasin vihreät pahvimukit, ilmapalloja, vihreän ruohopöytäliinan ja tarjoiluastioita. Tilaus tuli jo muutamassa päivässä perille ja olin tosi tyytyväinen.

Vanhoista pilttipurkeista tehtiin hienot Creeper-mukit. Pilttipurkkien kannet maalaattiin mustalla spraymaalilla ja reiät pillejä varten tehtiin porakoneella. Kylkeen liimattiin netistä tulostetut Creeperin kuvat. Rei’istä ei tullut kovin nättejä, joten ne paikattiin vielä sellaisilla muovisilla osilla, joita on kaupasta ostettavissa pillillä varustetuissa lasipurkeissa. Nämä kaverit saivat sisällökseen vihreää mehukattia.

Muita juotavia ja aikuisia ajatellen tilasin netistä vihreitä pahvimukeja. Mustasta kartongista leikattiin Creeperin naamat ja liimattiin mukien kylkeen. Pienellä vaivalla tuli tosi kivat mukit.

Lisäksi askarreltiin vielä koristeeksi Creeperin naamoja. Koristeesta en tajunnut napata kuvaa, kuin vasta juhlien jälkeen. Siinä kohtaa koristeet olivat jo kärsineet ja serpentiiniä ja ilmapalloja puuttui.

Herkkuja oli tarjolla montaa sorttia ja koko maanantai kuluikin leipoessa. Kaikki tarjottavat tein itse pikkupitsoja ja tietysti karkkeja lukuun ottamatta. Suolaisena tarjottavana pikkupitsojen lisäksi oli voileipäkakut. Toisessa oli kinkku-meetvursti täyte ja toisessa kylmäsavulohi-katkarapu. Molemmat tein gluteenittomana ja laktoosittomana. Kylmäsavulohi-katkarapu voileipäkakkua en ollut ennen tehnyt, mutta mielestäni se onnistui tosi hyvin.

Kakkuja tein kaksi. Luka tahtoi kinuskia, joten täytekakku sai sisälleen kinuski-vadelmatäytteen. Kakun koristelu tapahtui tietenkin Minecraft-teeman mukaisesti. Lisäksi teemaan sopii yllättäen vihreä väri ja löysin Jenni Höijerin kirjasta kivan lime-juustokakun ohjeen, joten se valikoitui toiseksi kakuksi.

Lisäksi leivoin vielä marenkia, donitseja, kaurakeksejä ja mokkapaloja. Tarjolla oli myös pieni karkkibuffet Minecraft-teemaa noudattaen. Tykkäsin kovasti noista pienistä lapuista ja ne olivat yksi syy miksi Minecraft-teemaan päädyin.

Synttärit olivat oikein onnistuneet ja kehuja tuli kovasti tarjoiluista, sekä itse juhlien toteutuksesta. Nyt onkin pikkuinen stressi, kun parin viikon päästä juhlitaan Oliverin 5-vuotis synttärit, eikä sinne ole teema vielä täysin selvillä. Tästä on vaikea pistää enää paremmaksi.

Kunnollista kuvaakaan ei kiireessä huomattu ottaa päivänsankarista. Paras lahja oli ehdottomasti isovanhemmilta saatu potkulauta, jota lähdettiin illalla vielä hiukan testaamaan.

Tähän loppun laitan vielä lime-juustokakun ja mokkapalojen reseptit. Vihreistä donitseista kirjoittelin postausta jo aiemmin ja niden ohje löytyykin täältä. Omat tarjottavat tein laktoosittomina. Vaihtaa vaan tarvittavat ainesosat laktoosittomiin.

LIME-JUUSTOKAKKU (alkuperäinen ohje Jenni Höijerin Sokerileipurin hurmaavat herkut kirjasta)

POHJA:
300 g gluteenittomia digestivekeksejä
125 g voisulaa

TÄYTE:
250 g mascarponejuustoa
250 g maustamatonta paksua jogurttia
2½ dl sokeria
6 dl kuohu- tai vispikermaa
1 limen hienoksi raastettu kuori ja mehu
7 liivatelehteä

LIMEKIISSELI:
½ dl limemehua
3/4 dl vettä
3 kananmunan keltuaista
1 dl sokeria
1 rkl maissitärkkelystä
50 g voita
vihreää elintarvikeväriä

OHJE:
Murskaa keksit, lisää voisula ja sekoita tasaiseksi. Taputtele leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle. Laita jääkaappiin jähmettymään täytteen teon ajaksi. Laita liivatteet likoamaan runsaaseen kylmään veteen noin kymmeneksi minuutiksi. Sekoita kulhossa mascarponejuusto, jogurtti, sokeri ja limen kuoriraaste. Purista limemehu lasiin. Kuumenna limemehu varoen mikrossa. Purista liivatteista ylimääräinen vesi pois ja sulata ne limemehuun. Lisää liivateseos ohuena nauhana mascarpone-seokseen koko ajan sekoittaen. Lisää lopuksi joukkoon pehmeäksi vaahdoksi vispattu kerma varovasti nostellen. Kaada seos irtopohjavuokaan ja anna hyytyä jääkaapissa seuraavaan päivään. Valmista limekiisseli kiehauttamalla kattilassa vesi ja mehu. Vatkaa hyvin yhteen keltuaiset, sokeri ja maissitärkkelys. Kaada kuuma neste kananmunaseoksen joukkoon koko ajan hyvin sekoittaen. Kaada seos takaisin kattilaan ja jatka kypsennystä hiljalleen levyllä, kunnes seos sakenee. Kaada valmis kiisseli pois kattilasta ja lisää joukkoon kylmä voi. Sekoita kunnes voi on kokonaan sulanut. Värjää vielä lopuksi vihreällä elintarvikevärillä. Laita limekiisseli jääkaappiin odottamaan. Koristele kakku seuraavana päivänä limekiissellillä ja limesiivuilla. Kananmunan valkuaisista voi tehdä vielä marenkia koristeeksi. Marengit kannattaa asetella kakun päälle vasta juuri ennen tarjoilua sillä ne sulavat herkästi kakun päälle.

MINECRAFT-MOKKAPALAT (alkuperäinen ohje täältä)
(alkuperäisellä ohjeella mokkapaloista tuli äklön makeita)

POHJA:
3 kananmunaa
3 dl sokeria
6½ dl gluteenittomia jauhoja
3 tl leivinjauhetta
3 tl vaniljasokeria
3 rkl kaakaojauhetta
2½ dl kevytmaitoa
225 g voisulaa

KUORRUTE:
1 pkt tomusokeria
2 tl vaniljasokeria
3 rkl kaakaojauhetta
50 g voisulaa
n. 1 dl tuoretta kahvia
vihreää elintarvikeväriä

OHJE:
Sekoita kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon maito ja voisula. Lisää lopuksi joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet varovasti nostellen. Levitä taikina tasaisesti uunipellille ja paista uunissa 200°C noin 15 minuuttia. Sekoita kuorrutteen kuivat aineet keskenään ja sulata voi. Kun pohja on valmis, sekoita voi ja elintarvikeväri kuivien aineiden joukkoon. Lisää kahvia sen verran, että kuorrute on tasaista ja muistuttaa sulaa suklaata. Itselläni kahvia meni hiukan vajaa desi. Levitä kuorrute heti pohjan päälle. Odota hetki ja koristele strösseleillä. Anna jäähtyä hetki pöydällä, jonka jälkeen siirrä jääkaappiin. Leikkaa kylmänä annospaloiksi.

~Susa

Vihreät donitsit

Kyllä, luit aivan oikein, otsikko on vihreät donitsit. No mistä ihmeestä sitten sain päähäni tehdä vihreitä donitseja? No, meidän Luka täyttää parin viikon päästä 6-vuotta. Miettiessäni teemaa syntymäpäiville en päässyt eroon Minecraftista. Se on ollut Lukan mielenkiinnon kohde jo pitkään. Välillä se kiinnostaa vähän vähemmän ja sitten taas enemmän. Aloitan teeman päättämisen aina kakusta. Millainen kakku olisi vielä jollakin tapaa kohtalaisen helppo tehdä? Aikaisempina teemoina meillä on ollut muun muassa nalle puh, muumit, minions, ryhmä hau ja batman. Tutkiessani tarkemmin Minecraftia löysin monta loistavaa ideaa, jotka kaikki olivat ihan toteutettavissa.

Useimmiten synttäreillä on ollut tarjolla makeana pari erilaista kakkua ja lisäksi vielä jotain pientä leivostyylistä tarjottavaa. Muffinssit ovat kulkeneet huonosti, mutta minidonitsit ovat aina uponneet hyvin ja kun omistaa donitsipellin niin ne ovat myös helppoja tehdä. Yleensä olen kuorruttanut donitsit suklaalla ja halusinkin testata voisiko suklaata värjätä. Haluatteko tietää vastauksen? Ei voi, ei ainakaan helposti. Netistä löytyi ristiriitaista tietoa ja onnistumisen mahdollisuus ei vaikuttanut kovin suurelta, mutta pakko sitä oli kokeilla. Löysin vinkin, että suklaaseen kannattaa lisätä elintarvikevärillä värjättyä kermaa pieni tilkka, eikä laittaa väriä suoraan suklaaseen. Suklaahan ei siis pidä vedestä jota ainakin useimmat elintarvikevärit sisältävät. No ei toiminut tämä kikka.

Sulatin suklaata varovasti miedolla lämmöllä ja kaksi sekuntia sen jälkeen, kun lisäsin joukkoon väriä oli lopputulos jotakin, joka mieheni mukaan muistutti kaurapuuroa. Tähän kokeiluun käytin nestemäistä väriä jota saa isoimmista ruokakaupoista. Pastaväri olisi saattanut toimia paremmin, mutta epäilen suuresti. Yritin etsiä oikeanlaista väriä kolmesta eri kaupasta ja lopulta jouduin netistä tilaamaan oikean värin (tarvitsen väriä myös syntymäpäiväkakkuun). Suklaa ei siis toiminut ja jotain täytyisi keksiä, sillä en aikoinut luovuttaa ideani suhteen. Nopeasti vaihtoehtojani pohtiessa päädyin pikeeriin. Sitä ainakin olisi helppo värjätä. Pikeeriähän tehdään siis tomusokerista ja kananmunan valkuaisesta. Pikeeristä voi tehdä erilaisia koristeita ja sillä saa helposti kuorrutettua vaikka pikkuleipiä. Pikeerin kovettuminen vie kuitenkin jonkin verran aikaa. Illalla poikien maistellessa donitseja oli kuorrutus vielä tahmaista. Tahmaisena se tarttuu kiinni kaikkeen mahdolliseen ja sotkee paljon. Kunhan pikeeri saa rauhassa kuivua ja kovettua niin pikeerillä kuorrutettuja juttuja voi huoletta kasata päällekkäin.

Lopputulokseen olin melko tyytyväinen. Väri voisi olla vielä tummempi, mutta käyttämälläni värillä se ei onnistunut. Tilasinkin netistä tummemman sävyistä väriä jota käytän sitten synttäreillä tarjottaviin donitseihin. Kaiken lisäksi kuvassa väri näyttää aivan erilaiselta kuin todellisuudessa. Alla ohje donitseihin, ne ovat gluteenittomia ja laktoosittomia.

DONITSIT VIHREÄLLÄ KUORRUTTEELLA (alkuperäinen ohje täältä)
(tekemiseen tarvitset donitsipellin)

TAIKINA:
3 dl viljatuotteen gluteenitonta vaaleaa jauhoseosta
5 tl vaniljasokeria
3 rkl vaniljakreemijauhetta
2 tl leivinjauhetta
1 tl jauhettua kardemummaa
1 dl sokeria
3/4 dl rypsiöljyä
2 kananmunaa
200 g laktoositonta kermaviiliä

Sekoita kaikki aineet hyvin keskenään. Vaahdotan itse kananmunia hetken ennen muiden aineiden lisäämistä, jotta taikinasta tulee pikkuisen kuohkeampaa. Laita taikina pursotuspussiin ja pursota donitsipellin voideltuihin koloihin. Paista uunin keskitasolla 200°C noin kymmenen minuuttia (oman uunin kanssa ajaksi on vakiintunut 12 minuuttia).

Aloin vasta jälkikäteen miettiä miksi donitsit jäivät hieman littanoiksi ja tajusin, että tästä satsista unohtui kokonaan leivinjauhe. Minulla oli selvästi liian kiire päästä kokeilemaan kuorrutusta.

KUORRUTE:
1/4 dl kananmunan valkuaista
1 1/4 dl tomusokeria
vihreää elintarvikeväriä

Vatkaa valkuaista ja tomusokeria sähkövatkaimella 3-4 minuuttia. Lisää lopuksi elintarvikeväri ja laita valmis kuorrute (pikeeri) pursotuspussiin. Pursota donitsien päälle. Koristele halutessasi strösseleillä.

Ihan kauniita donitseista loppujen lopuksi tuli ja makukaan ei ollut ihan niin ällön makea kuin suklaan kanssa.

~Susa